Nasrullahin moskeija – vanhan Kastamonun sydän ja Mustanmeren alueen suurin ottomaanien moskeija
Nasrullahin moskeija (Nasrullah Camii) on muinaisen Kastamonun kaupungin, samannimisen provinssin pääkaupungin Pohjois-Turkissa, tärkein muslimien pyhäkkö. Se rakennettiin 1500-luvun alussa, ja se on edelleen kaupungin suurin moskeija ja yksi suurimmista koko maan Mustanmeren rannikolla. Moskeija sijaitsee samannimisellä aukiolla, joka muodostaa Kastamonun historiallisen sydämen, ja sitä ympäröi arabeski-tyylinen kokonaisuus, johon kuuluu ottomaanien kauppoja, medresia ja suihkulähteitä. Vaikka matkaoppaissa sille kiinnitetään usein vähemmän huomiota kuin sen Istanbulin ja Edirnen sisarille, Nasrullah on upea esimerkki klassisesta osmanien maakunta-arkkitehtuurista – sellaisesta, joka kehittyi aikana, jolloin pääkaupungin mestarit toivat taitojaan imperiumin kaukaisiin kaupunkeihin. Matkailijalle, joka on saapunut tähän vehreään ja vuoristoiseen seutuun, moskeija on tärkein nähtävyys ja lähtökohta tutustuessaan Kastamonun rikkaaseen menneisyyteen.
Historia ja alkuperä
Kastamonu oli 1500-luvun alussa vilkas kauppa- ja hallintokeskus karavaanireitillä Anatoliasta Mustallemerelle. Kaupunki, joka oli jo kauan sitten liitetty Osmanien valtakuntaan, eli kukoistusaikaansa: täällä työskenteli tuhansia käsityöläisiä, nahkureita ja kupariseppiä, ja väkiluku oli yli kaksikymmentätuhatta. Juuri tällä aikakaudella, vuonna 1506 (joidenkin lähteiden mukaan vuonna 1509), paikallinen kadi (tuomari) Nasrullah Kadi rakensi omalla kustannuksellaan suurmoskeijan, josta tuli alueen suurin. Rakentajan nimi – Nasrullah, joka arabiaksi tarkoittaa ”Jumalan apua” – kiinnittyi ikuisesti rakennukseen.
Moskeija rakennettiin perjantaimoskeijaksi (juma) – eli kaupungin päämoskeijaksi, johon koko muslimimiesyhteisön oli määrä kokoontua viikoittaiseen rukoukseen. Tämä määritteli sen vaikuttavat mitat: heti avaamisensa jälkeen siitä tuli Pohjois-Anatolian toiseksi suurin moskeija Istanbulin sulttaanien moskeijakompleksien jälkeen. Moskeijan ympärille muodostui täysimittainen imaret (hyväntekeväisyyskompleksi), johon kuului medrese, imaret (ilmainen ruokala), khan (majatalo) ja shadyrvan (pesuallas). Tämä kaupunkien infrastruktuuri toimi vakfan – Nasrullahin itse perustaman hyväntekeväisyysrahaston – tuloilla.
Yli viiden vuosisadan olemassaolonsa aikana moskeija on käynyt läpi useita merkittäviä uudistuksia. Vuonna 1746 se kärsi vakavia vahinkoja tulipalossa, jonka jälkeen se kunnostettiin visiiri Shehsuwar Mehmet-pashan toimesta. 1800-luvulla rakennus kunnostettiin osmanilaisella tyylillä, ja sen koristeluun lisättiin barokkielementtejä. Moskeija sai nykyisen ulkonäkönsä 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun restaurointien jälkeen, jolloin se palautettiin mahdollisimman lähelle klassista ottomaanien tyyliä. Nykyään Nasrullah on toimiva päämoskeija, johon kokoontuu perjantairukouksiin tuhansia seurakuntalaisia.
Arkkitehtuuri ja nähtävyydet
Nasrullahin moskeija on rakennettu tyylillä, joka on tyypillistä maakuntien klassiselle osmanilaiselle arkkitehtuurille ja joka juontaa juurensa suuren arkkitehdin Sinanin ja hänen oppilaidensa koulukunnasta. Moskeijan pohjapiirros on lähes neliönmuotoinen, ja siinä on suuri kupolijärjestelmällä katettu pääsali sekä tilava, gallerialla ympäröity piha.
Ulkonäkö ja siluetti
Päärukoussali on katettu kahdella suurella kupolilla, jotka sijaitsevat peräkkäin pohjois-etelä-akselilla, mikä on harvinaista maakuntien osmanilaisissa moskeijoissa: useammin esiintyy yksi keskellä oleva kupolikatto. Kupolipari antaa moskeijalle tunnistettavan siluetin, joka näkyy mistä tahansa vanhan Kastamonun kohdasta. Rakennukseen liittyy kaksi korkeaa minareettia, jotka kohoavat sulavasti taivasta kohti. Minaarit on rakennettu puhtaasta veistetystä kivestä, ja niissä on parvekkeena toimiva šerefe, jota ympäröi veistetty kaide. Kupolien reunuslistoja koristaa tyypillinen osmanilainen ”hammasreunus”, ja lyijykatot heijastavat valoa erityisessä kulmassa, mikä luo kimaltelevan vaikutelman auringonnousun ja -laskun aikaan.
Sisätilat
Rukoussali hämmästyttää tilavuudellaan: sisätilojen kokonaispinta-ala on yli 800 neliömetriä, ja tilaan mahtuu noin kaksi tuhatta rukoilijaa. Kupolit nojaavat massiivisiin kaariin ja mahtaviin keskipylväisiin, luoden vaikutelman keveydestä ja ylöspäin suuntautumisesta – tyypillinen ottomaanien keisarillisen arkkitehtuurin piirre. Seinät ja kupolin alla oleva tila on koristeltu kalemkari-tekniikalla tehdyillä maalauksilla – perinteisellä osmanilaisella seinämaalauksella, jossa on kasvi- ja kalligrafisia koristeita sinisissä, turkoosissa ja tummanpunaisissa sävyissä. Monet kuviot on palautettu restauroinnin yhteydessä, mutta osa alkuperäisistä 1500–1700-luvun maalauksista on säilynyt yläkerrassa.
Mihrab, minbar ja kalligrafia
Päämihrab (Mekkaan päin oleva rukouskammio) on valmistettu valkoisesta marmorista, ja sitä kehystävät pylväät sekä koristeltu kaiverrettu kaari, jossa on tyypillinen ottomaanien ”tipukka” -tyylinen mukarnas-holvisto. Sen vieressä on marmorinen minbar – saarnaajan korokeporras, jonka kruunaa kartiomainen torni. Seinillä on suuria medaljonkeja, joissa on kalligrafisia kirjoituksia Allahin, profeetta Muhammedin ja neljän oikeamielisen kalifin nimistä; ne ovat 1800-luvun Kastamonun mestareiden tulut-tyylisiä töitä.
Piha, šadyrvan ja portti
Moskeijan sisäänkäynnin edessä on tilava, kivilaatoilla päällystetty piha, jonka keskellä seisoo šadyrvan – katoksen alla oleva kahdeksankulmainen suihkulähde rituaalipesua varten. Suihkulähde rakennettiin uudelleen 1700-luvulla, ja sitä pidetään yhtenä Anatolian kauneimmista: sen katosta kannattelevat veistetyt puupylväät, ja vesi virtaa useista pronssihanista. Pihan ympärillä on platanoita, joiden varjossa vanhukset viettävät päiviä teetä juoden ja nard-peliä pelaten.
Nasrullahin aukio ja sitä ympäröivä kokonaisuus
Moskeijaa ympäröivä aukio on Kastamonun historiallinen ydin, jota suojellaan kaupunkisuunnittelun muistomerkkinä. Täällä sijaitsevat 1700–1800-luvun ottomaanien kaupat, joissa myydään edelleen perinteistä siirak-kupariesineitä, nahkaa ja paikallisia makeisia sekä kuuluisaa kastamonolaisen cekme-tahinipastaa. Hieman kauempana alkavat Akkain katettu basaari, Ibn-Neçjarin medresa ja 1400-luvun kivisillat, jotka muodostavat yhtenäisen historiallisen maiseman.
Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja
- Nasrullahin moskeija kuuluu kapasiteetiltaan Turkin kymmenen suurimman historiallisen moskeijan joukkoon ja on Mustanmeren alueen suurin moskeija.
- Perustajan nimi – Nasrullah Kadi – tarkoittaa ”Jumalan apua”; 1800-luvun tulipalojen ja maanjäristysten aikana kaupungin asukkaat rukoilivat sen säilymisen puolesta, ja moskeija selvisi kaikista katastrofeista.
- Kastamonussa on sananlasku: ”Ilman Nasrullaha ei ole perjantaita” – mikä viittaa siihen, että juma-namaz on historiallisesti suoritettu juuri täällä.
- Minbarin oven puuveistokset on tehty ilman yhtään naulaa ”kyundekari”-tekniikalla, joka on tyypillistä seldžukkien ja varhaisten ottomaanien perinteelle.
- Moskeijan alla on pieni krypta, johon perimätiedon mukaan on haudattu itse Nasrullah Kadi; sisäänkäynti on suljettu vierailijoilta.
- Vuonna 1925 presidentti Atatürk, joka julisti Kastamonussa kuuluisan ”uudistusmääräyksen” uudesta pukeutumisesta, vieraili perjantairukouksessa juuri Nasrullahissa.
- Moskeijan pihalla sijaitsevaa šadyrvania käytetään paikallisten asukkaiden kohtaamispaikkana: sen uskotaan sisältävän vettä kaikista Kastamonun maakunnan lähteistä.
Miten sinne pääsee
Kastamonun kaupunki sijaitsee Keski-Anatolian pohjoisosassa, 200 kilometriä Ankarasta pohjoiseen ja 90 kilometriä Mustanmeren rannikosta. Kaupunkiin pääsee helposti kaukoliikenteen busseilla: matka Ankarasta kestää 3–3,5 tuntia, Istanbulista 8–9 tuntia. Kastamonun linja-autoasema on yhteydessä keskustaan säännöllisesti kulkevilla kaupunkibusseilla ja dolmush-taksilla; linja-autoasemalta Nasrullah-aukiolle on noin 15 minuutin ajomatka tai 25 minuutin kävelymatka Kerbele-joen varrella.
Lähin lentokenttä on Kastamonu (KFS), joka sijaitsee 13 kilometrin päässä kaupungista; sinne lentää koneita Istanbulista. Vaihtoehtona on Ankaran Esenboğa-lentokenttä, josta pääsee perille suoralla bussilla. Moskeija sijaitsee vanhankaupungin sydämessä, ja mikä tahansa kävelyretki Kastamonun historiallisessa keskustassa johtaa väistämättä sen aukiolle. Pysäköintipaikkoja moskeijan ympärillä on rajoitetusti; suositellaan jättämään auto kunnan maanalaiselle pysäköintialueelle ja kävelemään 10 minuuttia.
Vinkkejä matkailijalle
Paras aika vierailulle on myöhäinen kevät (touko–kesäkuu) ja varhainen syksy (syys–lokakuu), jolloin Kastamonussa on leuto ja vehreä. Kaupunki tunnetaan viileästä ilmastostaan – edes kesällä lämpötila nousee harvoin yli 28 °C:n, ja yöllä se laskee 15 °C:een. Talvella Kastamonu peittyy lumella, ja moskeija näyttää talvisessa asussaan erityisen maalaukselliselta.
Moskeijaan on vapaa pääsy, mutta koska kyseessä on toiminnassa oleva uskonnollinen rakennus, sinne kannattaa mennä muulloin kuin rukousaikojen aikana (5 kertaa päivässä, aikataulu on nähtävillä sisäänkäynnin luona). Erityisen tärkeää on välttää perjantain lounasrukousta, jolloin moskeija on täynnä kävijöitä. Naisten tulee peittää pää ja hartiat (huiveja jaetaan ilmaiseksi sisäänkäynnin luona), miesten tulee käyttää pitkiä housuja. Sisäänkäynnin yhteydessä on ehdottomasti riisuttava kengät ja laitettava ne erityisille hyllyille tai muovipusseihin. Sisällä on kiellettyä puhua äänekkäästi, valokuvata rukoilijoita ja kuvata videota ilman lupaa.
Varaa moskeijan ja pihan katseluun 45–60 minuuttia. Käynnin jälkeen kannattaa ehdottomasti kävellä vanhankaupungin ympäristössä: vieraile Kastamonun talomuseossa, Alai-Köşk-näyttelyalueella, Kastamonun linnoituksessa kukkulalla (josta avautuu panoraamanäkymä koko kaupunkiin) ja Narpus-Hanin katetulla torilla. Älä missaa tilaisuutta maistella paikallista ruokaa: kurpitsajälkiruokaa ”etly ekmek”, paikallista pastaa ”banduma”, makeaa çökmeli-halvaa ja vahvaa bergamottiteetä, jota viljellään ympäröivissä kylissä. Juuri täällä, tämän maaseudun kauneuden ja lämpimän ottomaanien arkkitehtuurin keskellä, voit parhaiten aistia, miltä Anatolia näytti päivinä, jolloin Nasrullah Kadi laski katedraalimessinsa ensimmäisen kiven.