Nasrullahin moskeija (Nasrullah Camii) Kastamonussa – matkaopas

Kastamonu NähtävyydetNasrullahin moskeija (Nasrullah Camii) Kastamonussa – matkaopas

Nasrullahin moskeija – vanhan Kastamonun sydän ja Mustanmeren alueen suurin ottomaanien moskeija

Nasrullahin moskeija (Nasrullah Camii) on muinaisen Kastamonun kaupungin, samannimisen provinssin pääkaupungin Pohjois-Turkissa, tärkein muslimien pyhäkkö. Se rakennettiin 1500-luvun alussa, ja se on edelleen kaupungin suurin moskeija ja yksi suurimmista koko maan Mustanmeren rannikolla. Moskeija sijaitsee samannimisellä aukiolla, joka muodostaa Kastamonun historiallisen sydämen, ja sitä ympäröi arabeski-tyylinen kokonaisuus, johon kuuluu ottomaanien kauppoja, medresia ja suihkulähteitä. Vaikka matkaoppaissa sille kiinnitetään usein vähemmän huomiota kuin sen Istanbulin ja Edirnen sisarille, Nasrullah on upea esimerkki klassisesta osmanien maakunta-arkkitehtuurista – sellaisesta, joka kehittyi aikana, jolloin pääkaupungin mestarit toivat taitojaan imperiumin kaukaisiin kaupunkeihin. Matkailijalle, joka on saapunut tähän vehreään ja vuoristoiseen seutuun, moskeija on tärkein nähtävyys ja lähtökohta tutustuessaan Kastamonun rikkaaseen menneisyyteen.

Historia ja alkuperä

Kastamonu oli 1500-luvun alussa vilkas kauppa- ja hallintokeskus karavaanireitillä Anatoliasta Mustallemerelle. Kaupunki, joka oli jo kauan sitten liitetty Osmanien valtakuntaan, eli kukoistusaikaansa: täällä työskenteli tuhansia käsityöläisiä, nahkureita ja kupariseppiä, ja väkiluku oli yli kaksikymmentätuhatta. Juuri tällä aikakaudella, vuonna 1506 (joidenkin lähteiden mukaan vuonna 1509), paikallinen kadi (tuomari) Nasrullah Kadi rakensi omalla kustannuksellaan suurmoskeijan, josta tuli alueen suurin. Rakentajan nimi – Nasrullah, joka arabiaksi tarkoittaa ”Jumalan apua” – kiinnittyi ikuisesti rakennukseen.

Moskeija rakennettiin perjantaimoskeijaksi (juma) – eli kaupungin päämoskeijaksi, johon koko muslimimiesyhteisön oli määrä kokoontua viikoittaiseen rukoukseen. Tämä määritteli sen vaikuttavat mitat: heti avaamisensa jälkeen siitä tuli Pohjois-Anatolian toiseksi suurin moskeija Istanbulin sulttaanien moskeijakompleksien jälkeen. Moskeijan ympärille muodostui täysimittainen imaret (hyväntekeväisyyskompleksi), johon kuului medrese, imaret (ilmainen ruokala), khan (majatalo) ja shadyrvan (pesuallas). Tämä kaupunkien infrastruktuuri toimi vakfan – Nasrullahin itse perustaman hyväntekeväisyysrahaston – tuloilla.

Yli viiden vuosisadan olemassaolonsa aikana moskeija on käynyt läpi useita merkittäviä uudistuksia. Vuonna 1746 se kärsi vakavia vahinkoja tulipalossa, jonka jälkeen se kunnostettiin visiiri Shehsuwar Mehmet-pashan toimesta. 1800-luvulla rakennus kunnostettiin osmanilaisella tyylillä, ja sen koristeluun lisättiin barokkielementtejä. Moskeija sai nykyisen ulkonäkönsä 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun restaurointien jälkeen, jolloin se palautettiin mahdollisimman lähelle klassista ottomaanien tyyliä. Nykyään Nasrullah on toimiva päämoskeija, johon kokoontuu perjantairukouksiin tuhansia seurakuntalaisia.

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Nasrullahin moskeija on rakennettu tyylillä, joka on tyypillistä maakuntien klassiselle osmanilaiselle arkkitehtuurille ja joka juontaa juurensa suuren arkkitehdin Sinanin ja hänen oppilaidensa koulukunnasta. Moskeijan pohjapiirros on lähes neliönmuotoinen, ja siinä on suuri kupolijärjestelmällä katettu pääsali sekä tilava, gallerialla ympäröity piha.

Ulkonäkö ja siluetti

Päärukoussali on katettu kahdella suurella kupolilla, jotka sijaitsevat peräkkäin pohjois-etelä-akselilla, mikä on harvinaista maakuntien osmanilaisissa moskeijoissa: useammin esiintyy yksi keskellä oleva kupolikatto. Kupolipari antaa moskeijalle tunnistettavan siluetin, joka näkyy mistä tahansa vanhan Kastamonun kohdasta. Rakennukseen liittyy kaksi korkeaa minareettia, jotka kohoavat sulavasti taivasta kohti. Minaarit on rakennettu puhtaasta veistetystä kivestä, ja niissä on parvekkeena toimiva šerefe, jota ympäröi veistetty kaide. Kupolien reunuslistoja koristaa tyypillinen osmanilainen ”hammasreunus”, ja lyijykatot heijastavat valoa erityisessä kulmassa, mikä luo kimaltelevan vaikutelman auringonnousun ja -laskun aikaan.

Sisätilat

Rukoussali hämmästyttää tilavuudellaan: sisätilojen kokonaispinta-ala on yli 800 neliömetriä, ja tilaan mahtuu noin kaksi tuhatta rukoilijaa. Kupolit nojaavat massiivisiin kaariin ja mahtaviin keskipylväisiin, luoden vaikutelman keveydestä ja ylöspäin suuntautumisesta – tyypillinen ottomaanien keisarillisen arkkitehtuurin piirre. Seinät ja kupolin alla oleva tila on koristeltu kalemkari-tekniikalla tehdyillä maalauksilla – perinteisellä osmanilaisella seinämaalauksella, jossa on kasvi- ja kalligrafisia koristeita sinisissä, turkoosissa ja tummanpunaisissa sävyissä. Monet kuviot on palautettu restauroinnin yhteydessä, mutta osa alkuperäisistä 1500–1700-luvun maalauksista on säilynyt yläkerrassa.

Mihrab, minbar ja kalligrafia

Päämihrab (Mekkaan päin oleva rukouskammio) on valmistettu valkoisesta marmorista, ja sitä kehystävät pylväät sekä koristeltu kaiverrettu kaari, jossa on tyypillinen ottomaanien ”tipukka” -tyylinen mukarnas-holvisto. Sen vieressä on marmorinen minbar – saarnaajan korokeporras, jonka kruunaa kartiomainen torni. Seinillä on suuria medaljonkeja, joissa on kalligrafisia kirjoituksia Allahin, profeetta Muhammedin ja neljän oikeamielisen kalifin nimistä; ne ovat 1800-luvun Kastamonun mestareiden tulut-tyylisiä töitä.

Piha, šadyrvan ja portti

Moskeijan sisäänkäynnin edessä on tilava, kivilaatoilla päällystetty piha, jonka keskellä seisoo šadyrvan – katoksen alla oleva kahdeksankulmainen suihkulähde rituaalipesua varten. Suihkulähde rakennettiin uudelleen 1700-luvulla, ja sitä pidetään yhtenä Anatolian kauneimmista: sen katosta kannattelevat veistetyt puupylväät, ja vesi virtaa useista pronssihanista. Pihan ympärillä on platanoita, joiden varjossa vanhukset viettävät päiviä teetä juoden ja nard-peliä pelaten.

Nasrullahin aukio ja sitä ympäröivä kokonaisuus

Moskeijaa ympäröivä aukio on Kastamonun historiallinen ydin, jota suojellaan kaupunkisuunnittelun muistomerkkinä. Täällä sijaitsevat 1700–1800-luvun ottomaanien kaupat, joissa myydään edelleen perinteistä siirak-kupariesineitä, nahkaa ja paikallisia makeisia sekä kuuluisaa kastamonolaisen cekme-tahinipastaa. Hieman kauempana alkavat Akkain katettu basaari, Ibn-Neçjarin medresa ja 1400-luvun kivisillat, jotka muodostavat yhtenäisen historiallisen maiseman.

Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja

  • Nasrullahin moskeija kuuluu kapasiteetiltaan Turkin kymmenen suurimman historiallisen moskeijan joukkoon ja on Mustanmeren alueen suurin moskeija.
  • Perustajan nimi – Nasrullah Kadi – tarkoittaa ”Jumalan apua”; 1800-luvun tulipalojen ja maanjäristysten aikana kaupungin asukkaat rukoilivat sen säilymisen puolesta, ja moskeija selvisi kaikista katastrofeista.
  • Kastamonussa on sananlasku: ”Ilman Nasrullaha ei ole perjantaita” – mikä viittaa siihen, että juma-namaz on historiallisesti suoritettu juuri täällä.
  • Minbarin oven puuveistokset on tehty ilman yhtään naulaa ”kyundekari”-tekniikalla, joka on tyypillistä seldžukkien ja varhaisten ottomaanien perinteelle.
  • Moskeijan alla on pieni krypta, johon perimätiedon mukaan on haudattu itse Nasrullah Kadi; sisäänkäynti on suljettu vierailijoilta.
  • Vuonna 1925 presidentti Atatürk, joka julisti Kastamonussa kuuluisan ”uudistusmääräyksen” uudesta pukeutumisesta, vieraili perjantairukouksessa juuri Nasrullahissa.
  • Moskeijan pihalla sijaitsevaa šadyrvania käytetään paikallisten asukkaiden kohtaamispaikkana: sen uskotaan sisältävän vettä kaikista Kastamonun maakunnan lähteistä.

Miten sinne pääsee

Kastamonun kaupunki sijaitsee Keski-Anatolian pohjoisosassa, 200 kilometriä Ankarasta pohjoiseen ja 90 kilometriä Mustanmeren rannikosta. Kaupunkiin pääsee helposti kaukoliikenteen busseilla: matka Ankarasta kestää 3–3,5 tuntia, Istanbulista 8–9 tuntia. Kastamonun linja-autoasema on yhteydessä keskustaan säännöllisesti kulkevilla kaupunkibusseilla ja dolmush-taksilla; linja-autoasemalta Nasrullah-aukiolle on noin 15 minuutin ajomatka tai 25 minuutin kävelymatka Kerbele-joen varrella.

Lähin lentokenttä on Kastamonu (KFS), joka sijaitsee 13 kilometrin päässä kaupungista; sinne lentää koneita Istanbulista. Vaihtoehtona on Ankaran Esenboğa-lentokenttä, josta pääsee perille suoralla bussilla. Moskeija sijaitsee vanhankaupungin sydämessä, ja mikä tahansa kävelyretki Kastamonun historiallisessa keskustassa johtaa väistämättä sen aukiolle. Pysäköintipaikkoja moskeijan ympärillä on rajoitetusti; suositellaan jättämään auto kunnan maanalaiselle pysäköintialueelle ja kävelemään 10 minuuttia.

Vinkkejä matkailijalle

Paras aika vierailulle on myöhäinen kevät (touko–kesäkuu) ja varhainen syksy (syys–lokakuu), jolloin Kastamonussa on leuto ja vehreä. Kaupunki tunnetaan viileästä ilmastostaan – edes kesällä lämpötila nousee harvoin yli 28 °C:n, ja yöllä se laskee 15 °C:een. Talvella Kastamonu peittyy lumella, ja moskeija näyttää talvisessa asussaan erityisen maalaukselliselta.

Moskeijaan on vapaa pääsy, mutta koska kyseessä on toiminnassa oleva uskonnollinen rakennus, sinne kannattaa mennä muulloin kuin rukousaikojen aikana (5 kertaa päivässä, aikataulu on nähtävillä sisäänkäynnin luona). Erityisen tärkeää on välttää perjantain lounasrukousta, jolloin moskeija on täynnä kävijöitä. Naisten tulee peittää pää ja hartiat (huiveja jaetaan ilmaiseksi sisäänkäynnin luona), miesten tulee käyttää pitkiä housuja. Sisäänkäynnin yhteydessä on ehdottomasti riisuttava kengät ja laitettava ne erityisille hyllyille tai muovipusseihin. Sisällä on kiellettyä puhua äänekkäästi, valokuvata rukoilijoita ja kuvata videota ilman lupaa.

Varaa moskeijan ja pihan katseluun 45–60 minuuttia. Käynnin jälkeen kannattaa ehdottomasti kävellä vanhankaupungin ympäristössä: vieraile Kastamonun talomuseossa, Alai-Köşk-näyttelyalueella, Kastamonun linnoituksessa kukkulalla (josta avautuu panoraamanäkymä koko kaupunkiin) ja Narpus-Hanin katetulla torilla. Älä missaa tilaisuutta maistella paikallista ruokaa: kurpitsajälkiruokaa ”etly ekmek”, paikallista pastaa ”banduma”, makeaa çökmeli-halvaa ja vahvaa bergamottiteetä, jota viljellään ympäröivissä kylissä. Juuri täällä, tämän maaseudun kauneuden ja lämpimän ottomaanien arkkitehtuurin keskellä, voit parhaiten aistia, miltä Anatolia näytti päivinä, jolloin Nasrullah Kadi laski katedraalimessinsa ensimmäisen kiven.

Mukavuutesi on meille tärkeää, klikkaa haluamaasi merkkiä luodaksesi reitin
Kokous seuraavien puolesta minuuttia ennen
Eilen 17:48

Myös aiheesta

Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Eilen 17:48
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Eilen 17:48
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Eilen 17:48
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Eilen 17:48
Usein kysytyt kysymykset — Nasrullahin moskeija (Nasrullah Camii) Kastamonussa – matkaopas Vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin osoitteesta Nasrullahin moskeija (Nasrullah Camii) Kastamonussa – matkaopas. Tietoa palvelun toiminnasta, mahdollisuuksista ja käytöstä.
Moskeija rakennettiin vuonna 1506 (joidenkin lähteiden mukaan vuonna 1509) paikallisen kadin – kaupungin tuomarin – Nasrullah Kadin omalla kustannuksella. Juuri hänen nimensä on ikuistettu rakennukseen. Nasrullah Kadi perusti myös vakfin – hyväntekeväisyysrahaston, jonka tuotot kattoivat moskeijan ja sen viereisen hyväntekeväisyyskompleksin ylläpitokustannukset.
Nasrullah on arabialainen nimi, joka tarkoittaa ”Jumalan apua” tai ”Jumalan antamaa voittoa”. Se oli moskeijan perustajan, kadi Nasrullahin, nimi. Kaupunkilegendan mukaan Kastamonun asukkaat rukoilivat moskeijan säilymistä tulipalojen ja maanjäristysten aikana, ja rakennus todellakin selvisi kaikista katastrofeista, mikä tulkittiin merkiksi erityisestä suojelusta.
Nasrullahin moskeija on katettu kahdella suurella kupolilla, jotka sijaitsevat peräkkäin pohjois–etelä-akselilla. Tämä on harvinaista maakuntien osmanilaisissa moskeijoissa: useimmissa niistä on yksi keskikupoli. Juuri tämä kaksoiskupoli antaa moskeijalle sen tunnistettavan siluetin, joka näkyy mistä tahansa Kastamonun vanhasta kaupungista.
Kündekari on perinteinen puunveistotekniikka, jossa rakenteen osat liitetään toisiinsa ilman yhtään naulaa: osat kootaan geometriseksi palapeliksi, jonka muoto pitää ne yhdessä. Nasrullahin moskeijassa minbarin – saarnaajan portaikon – ovi on valmistettu tällä menetelmällä. Tekniikka juontaa juurensa seldžukkien ja varhaisten ottomaanien perinteistä, ja sitä pidetään puuntyöstön korkeimpana taidonnäytteenä.
Nasrullahin moskeijan rukoushalli on yli 800 neliömetrin suuruinen ja sinne mahtuu noin kaksi tuhatta rukoilijaa. Moskeija on Kastamonun kaupungin suurin ja koko Turkin Mustanmeren rannikon suurin historiallinen moskeija. Kapasiteetiltaan se kuuluu maan kymmenen suurimman historiallisen moskeijan joukkoon.
Kyllä. Vuonna 1925 presidentti Mustafa Kemal Atatürk vieraili Kastamonussa ja julisti siellä kuuluisan asetuksen uudesta pukeutumisesta – yhden Turkin tasavallan keskeisimmistä uudistuksista. Tuon vierailun aikana hän suoritti perjantairukouksen juuri Nasrullahin moskeijassa, mikä teki siitä osan paitsi Ottomaanien valtakunnan, myös tasavallan Turkin historiaa.
Perimätiedon mukaan moskeijan alla sijaitsee pieni krypta, johon on haudattu itse perustaja, Nasrullah Kadi. Kryptaan ei kuitenkaan ole pääsyä vierailijoille, eikä se kuulu matkailukierroksen kohteisiin. Tämä tekee siitä osan kaupunkilegendaa, jota Kastamonun asukkaat vaalivat huolellisesti.
Shadyrvan on perinteinen ottomaanien suihkulähde, jota käytetään rituaalipesuun ennen rukousta. Nasrullahin moskeijassa se on kahdeksankulmainen ja katettu veistetyillä puupylväillä varustetulla katoksella; vesi virtaa useista pronssista hanoista. Suihkulähde rakennettiin uudelleen 1700-luvulla, ja sitä pidetään yhtenä Anatolian kauneimmista. Paikallisen uskomuksen mukaan siihen on kerätty vettä kaikista Kastamonun maakunnan lähteistä, ja piha itsessään on jo kauan ollut kaupunkilaisten epävirallinen kohtaamispaikka.
Nasrullahin aukio on Kastamonun historiallinen ydin, jota suojellaan kaupunkisuunnittelun muistomerkkinä. Täällä on säilynyt 1700–1800-luvun ottomaanien kauppoja, joissa myydään kuparista valmistettuja astioita (sirak), nahkatuotteita ja paikallisia makeisia. Erityistä huomiota ansaitsee çekme – ohut, makea tahinipasta, joka on alueen tunnetuin tuote. Lähellä sijaitsevat Akkain katettu basaari, Ibn-Neçjarin medresa ja 1400-luvulta peräisin olevat kivisillat.
Kastamonu tunnetaan omaleimaisesta keittiöstään: kokeile ehdottomasti bandumaa – paikallista tahnaa, kurpitsajälkiruokaa etly ekmekiä, çekme helvaa (tahini-pohjaista makeaa tahnaa) sekä vahvaa bergamottiteetä, jota viljellään ympäröivissä kylissä. Monet tuotteet voi ostaa suoraan Nasrullah-aukiolta tai läheisestä Narpus-Hanin katetusta basaarista.
Kastamonu sijaitsee noin 200 kilometriä Ankarasta pohjoiseen: bussimatka kestää 3–3,5 tuntia. Istanbulista matka kestää bussilla noin 8–9 tuntia. Kastamonussa (KFS) on myös lentokenttä, jonne lentää lentoja Istanbulista; lentokentän etäisyys kaupungin keskustasta on noin 13 kilometriä. Vaihtoehtoisesti voi lentää Ankaraan (Esenboğan lentokenttä) ja jatkaa matkaa bussilla.
Kastamonun ilmasto on leuto ja viileä: jopa keskikesällä lämpötila nousee harvoin yli 28 °C:n, ja yöllä se laskee 15 °C:een. Talvella kaupunki peittyy lumella, ja moskeija näyttää talvimaisemassa erityisen viehättävältä. Mukavin aika vierailla on myöhäinen kevät (touko–kesäkuu) ja alkusyksy (syys–lokakuu): silloin on lämmintä, vehreää ja rauhallista.
Käyttöopas — Nasrullahin moskeija (Nasrullah Camii) Kastamonussa – matkaopas Nasrullahin moskeija (Nasrullah Camii) Kastamonussa – matkaopas -käyttöopas, jossa kuvataan laitteen tärkeimmät toiminnot, ominaisuudet ja käyttöperiaatteet.
Parhaat matkustusajat ovat touko–kesäkuu ja syys–lokakuu: sää on leuto, kaupungin ympärillä olevat rinteet ovat vihreitä ja matkailijoiden jonot ovat lyhyitä. Kesällä ei ole juuri lainkaan helteitä (korkein lämpötila noin 28 °C), mutta talvella voi sataa lunta, mikä tekee moskeijan näkymästä erityisen kauniin, mutta voi vaikeuttaa liikkumista. Vältä perjantaipäivän keskipäivää: tuolloin moskeijassa pidetään viikon tärkein rukoushetki, ja turistien pääsy on rajoitettu.
Ankarasta on helpointa matkustaa suoralla bussilla – matka kestää 3–3,5 tuntia, ja busseja lähtee useita kertoja päivässä. Istanbulista bussimatka kestää noin 8–9 tuntia, useimmiten yövuorolla. Lentomatkustusta suosivat voivat käyttää Kastamonun (KFS) lentokenttää: sinne lentää koneita Istanbulista, ja lentokenttä sijaitsee 13 kilometrin päässä keskustasta. Esenboğan (Ankara) lentokentältä lähtee myös suoria busseja.
Kastamonun linja-autoasemalta Nasrullahin aukiolle on noin 15 minuutin matka kaupunkibussilla tai dolmuşilla, tai 25 minuutin miellyttävä kävelymatka Kerbele-joen rantaa pitkin. Jos saavut autolla, jätä se kaupungintalon maanalaiselle pysäköintialueelle ja kävele noin 10 minuuttia: pysäköintitilaa suoraan moskeijan vieressä on erittäin vähän. Moskeija sijaitsee vanhankaupungin sydämessä, ja mikä tahansa kävelyretki historiallisessa keskustassa johtaa väistämättä sen aukiolle.
Nasrullahin moskeija on käytössä oleva uskonnollinen kohde, joten on tärkeää noudattaa muutamia sääntöjä. Naisten on peitettävä pää ja hartiat; jos huivia ei ole, sitä annetaan ilmaiseksi sisäänkäynnin yhteydessä. Miesten tulee pukeutua pitkään housuun. Sisäänkäynnin yhteydessä on ehdottomasti riisuttava kengät ja asetettava ne erityisille hyllyille tai laitettava muovipussiin. Sisällä ei saa puhua äänekkäästi, valokuvata rukoilijoita eikä kuvata videoita ilman lupaa. Tarkista rukousaikataulu sisäänkäynnin luona, jotta voit suunnitella vierailusi rukousaikojen ulkopuolelle.
Aloita pihalta: tutustu shadyrvaniin – kahdeksankulmaiseen, katoksen alla olevaan suihkulähteeseen, joka seisoo veistettyjen puupylväiden varassa – sekä pääsisäänkäynnin portikolle. Rukoussalissa kiinnitä huomiota kaksinkertaiseen kupolikattoon, kalemkari-tekniikalla tehtyihin maalauksiin (siniset, turkoosit ja tummanpunaiset kasviornamentit seinillä ja kupolien alla), valkoiseen marmoriseen mihrabiin, jossa on veistetty mukarnas-kaari, minbariin, jonka ovessa on naulaton veistos (kyundekari-tekniikka), sekä suuriin kalligrafisiin medaljonkeihin seinillä. Varata pihan katseluun 45–60 minuuttia.
Älkää lähtekö heti moskeijan jälkeen: Nasrullahin aukio ja sen ympäristö ovat nähtävyys sinänsä. Käykää katsomassa ottomaanien kauppoja, joissa myydään kuparisia astioita, nahkatuotteita ja paikallisia makeisia – etenkin tahinista valmistettua çökmeli-halvaa. Kävele Akkain katettuun basaariin ja Ibn-Nechjarin madrasaan. Sen jälkeen kiipeä kukkulan päällä sijaitsevaan Kastamonun linnoitukseen – sieltä avautuu panoraamanäkymä koko vanhaankaupunkiin ja moskeijaan.
Täydennä reittiä vierailulla Kastamonun talomuseossa ja Alai-Köşk-näyttelyalueella. Illalliseksi kannattaa maistella paikallisia ruokia: bandumaa, kurpitsajälkiruokaa, çekme helvaa ja bergamottiteetä lähikylistä. Monet ravintolat sijaitsevat suoraan Nasrullah-aukiolla tai muutaman minuutin kävelymatkan päässä siitä, mikä tekee kävelyretken lopusta mahdollisimman mukavan.